Kotikuntosali kuulostaa paperilla täydelliseltä. Ei ajomatkoja, ei jonottamista laitteisiin eikä kuukausimaksuja. Silti fitness-somessa on noussut vastareaktio: entä jos koti on juuri huonoin mahdollinen paikka harjoitella? Suomessa ja erityisesti Rovaniemellä kaupallisen kuntosalin puolesta puhuvat myös edulliset jäsenyydet, kattava laitevalikoima ja se yksinkertainen tosiasia, että salille lähdettyä treeni tulee yleensä tehtyä.
Kotikuntosalin logiikka vaikuttaa lähes aukottomalta.
Miksi maksaa kuntosalijäsenyydestä, jos saman harjoituksen voisi tehdä autotallissa?
Ei tarvitse ajaa mihinkään.
Ei tarvitse pakata treenikassia.
Ei tarvitse odottaa, että joku lopettaa seitsemännen sarjansa jalkaprässissä.
Musiikki saa olla juuri niin huonoa kuin itse haluaa.
Ja jos treeni alkaa aamukuudelta, paikalla ei ole yhtäkään ihmistä kuvaamassa ylätaljasarjaansa kolmella jalustalla.
Täydellistä.
Paitsi että monelle kotikuntosalin suurin ongelma ei ole lainkaan kuntosalilaitteiden puute.
Se on koti.
Fitness-Twitterissä syttyi keskustelu kotisalin todellisesta ongelmasta
Valmentaja Mikey eli @GaintrustMikey herätti elokuussa X:ssä vilkkaan keskustelun väittämällä, että kotikuntosali pitää suuren osan ihmisistä takaisin.
Hänen argumenttinsa oli kiinnostava juuri siksi, ettei se koskenut laitteita.
Kotikuntosalissa voi olla hyvä räkki, käsipainot, talja ja satoja kiloja levypainoja. Fyysisesti siellä pystyy tekemään erittäin tehokasta voimaharjoittelua.
Ongelma on ympäristö.
Autotallin oven toisella puolella ovat työasiat, tiskit, lapset, puoliso, puhelin, televisio, sotkuinen olohuone ja kaikki ne pienet tehtävät, jotka voivat tuntua sillä hetkellä tärkeämmiltä kuin neljäs sarja bulgarialaisia askelkyykkyjä.
Mikey kiteytti oman kantansa hyvin suoraan: mene kuntosalille.
Ajatus herätti odotetusti voimakkaan vastareaktion.
Kotisaliharrastajat huomauttivat, että juuri siirtymien poistaminen voi tehdä treenaamisesta helpompaa. Jos lähimmälle salille on puolen tunnin ajomatka, kotona harjoittelu voi säästää tunnin joka ikisestä treenistä. Toiselle koti on häiriötekijä, toiselle se poistaa suurimman esteen harjoittelulta.
Ja tässä molemmat puolet voivat olla oikeassa.
Teoriassa helppo ei aina tarkoita käytännössä helppoa
Tämä on asia, jossa kallistumme Rovaniemen Kuntokeskuksen näkökulmasta vahvasti Dean Turnerin keskustelussa edustamaan käytännölliseen ajatteluun.
Moni ihminen voisi harjoitella kotona.
Harvempi oikeasti harjoittelee.
Olohuoneessa voi tehdä punnerruksia.
Käsipainot löytyvät vaatehuoneesta.
Leuanvetotanko on oviaukossa.
YouTubessa on ilmaisia treeniohjelmia enemmän kuin kukaan ehtii elämänsä aikana tehdä.
Silti harjoitus jää väliin.
Ei siksi, ettei treenaaja tietäisi mitä tehdä.
Vaan siksi, että kotona ei välttämättä synny selkeää siirtymää arkielämästä harjoitteluun.
Kun lähdet kuntosalille, olet jo tehnyt yhden tärkeän päätöksen.
Olet lähtenyt treenaamaan.
Salille meneminen on pieni rituaali – ja juuri siksi se toimii
Treenaaja vaihtaa vaatteet.
Ottaa treenikassin.
Lähtee ovesta.
Saapuu salille.
Siinä vaiheessa vaihtoehdot vähenevät huomattavasti.
Harva ajaa kuntosalille, vaihtaa kengät, kävelee pukuhuoneesta salin puolelle ja toteaa penkkipunnerruspenkin nähdessään:
”Taidaankin tänään järjestellä keittiön maustekaappi.”
Kotona täsmälleen tämä voi tapahtua vertauskuvallisesti jatkuvasti.
Treenin piti alkaa viideltä.
Sitten vastataan yhteen sähköpostiin.
Kahvinkeitin on päällä.
Pesukone valmistuu.
Puhelimeen tulee viesti.
Kello on 17.35.
Nyt pitäisi aloittaa jalkatreeni, mutta kuudelta syödään.
Ehkä huomenna.
Kuntosalilla ympäristö tekee yhdestä käyttäytymisestä oletusarvon.
Siellä nostetaan painoja.
Kotisalille löytyy myös erittäin hyvä puolustus
Olisi typerää väittää, ettei kotikuntosali voisi olla erinomainen ratkaisu.
Se voi olla jopa paras ratkaisu.
Alan Couzens on kirjoittanut kotiharjoittelun hyödyistä jo pitkään. Hänen näkökulmastaan pienet, noin 20 minuutin voimaharjoitusjaksot voivat sopia erityisen hyvin kestävyysurheilijan ohjelmaan, ja ne on huomattavasti helpompi toteuttaa, jos muutama perusväline löytyy kotoa.
Samalla Couzens on huomauttanut, että raskaampi maksimivoimaharjoittelu kannattaa yleensä tehdä hyvin varustetulla kuntosalilla, jossa käytössä ovat turvalliset telineet, penkit ja riittävä määrä kuormaa.
Tämä on hyvä tapa erottaa kaksi asiaa toisistaan.
Voiko kotona harjoitella tehokkaasti?
Ehdottomasti.
Onko koti useimmille paras paikka tehdä kaikki voimaharjoittelunsa?
Ei välttämättä.
Kotikuntosalin suurin etu on ajan säästäminen
Paras argumentti kotikuntosalin puolesta ei ole edes raha.
Se on aika.
Jos kuntosalille menee autolla 20 minuuttia suuntaansa, neljästä viikoittaisesta treenistä syntyy lähes kolme tuntia pelkkää matkustamista.
Silloin kotisali alkaa näyttää erittäin järkevältä.
Erityisen hyvä ratkaisu se voi olla pienten lasten vanhemmalle. Puolen tunnin harjoitus vauvan päiväunien aikana saattaa onnistua autotallissa, vaikka tunnin salireissu ei onnistuisi koskaan.
Kotisalia puolustavassa keskustelussa juuri tätä korostettiin: kaikkien tavoitteena ei ole maksimoida viimeistä mahdollista prosenttia lihaskasvusta. Moni haluaa olla vahva ja hyvässä kunnossa samalla kun aikaa jää enemmän perheelle, työlle ja muille harrastuksille.
Tästä on vaikea olla eri mieltä.
Jos kotisali muuttaa kolme viikoittaista harjoitusta nollasta kolmeen, kotisali voittaa vertailun murskaavasti.
Mutta entä jos kotisalilla tulee kolme harjoitusta kahden sijasta – paperilla?
Tässä piilee koko keskustelun psykologinen ansa.
Ihminen laskee:
”Säästän kotisalilla 30 minuuttia joka päivä. Siksi treenaan varmasti enemmän.”
Se kuulostaa loogiselta.
Mutta elämä ei aina käyttäydy kuten Excel.
Kun harjoittelu voidaan tehdä milloin tahansa, se voidaan usein tehdä myös myöhemmin.
Ja myöhemmin tarkoittaa joskus huomista.
Kuntosalijäsenyyden pieni kitka voi paradoksaalisesti auttaa.
Kun kalenterissa lukee:
Kuntosali 17.00
päätös on tehty etukäteen.
Kotona harjoittelu voi helposti muuttua jatkuvasti uudelleen neuvoteltavaksi asiaksi.
Tänäänkö?
Ennen ruokaa?
Ruoan jälkeen?
Kun lapset nukkuvat?
Ehkä huomenna aamulla?
Ihmisellä on rajallinen määrä itsekuria ja päätöksentekokykyä.
Hyvä ympäristö vähentää niiden tarvetta.
Kaupallinen sali tarjoaa myös jotain, mitä autotalli ei helposti tarjoa: muut ihmiset
Kaikki eivät pidä tätä etuna.
Jotkut juuri siksi rakentavat kotisalin.
Mutta monelle muiden treenaajien läsnäolo nostaa harjoittelun tasoa.
Kun ympärillä ihmiset harjoittelevat, oma keskittyminen muuttuu.
Puhelimen selaaminen viidentoista minuutin ajan tuntuu hieman typerämmältä.
Viimeinen sarja tulee ehkä tehtyä.
Ja kun ympärillä näkee kokeneempia harjoittelijoita, myös käsitys siitä, miltä laadukas treenaaminen näyttää, voi kehittyä.
Mikey nosti keskustelussa esiin juuri tämän: ympärillä kovaa harjoittelevat ihmiset voivat auttaa omaakin tekemistä.
Tämän vaikutuksen suuruutta ei tarvitse romantisoida.
Kuntosalilla ei välttämättä synny Rocky-elokuvan treenimontaasia joka maanantai.
Useimmiten kaikki vain tekevät omaa harjoitustaan.
Mutta juuri se luo ympäristön, jossa treenaaminen tuntuu normaalilta toiminnalta.
Hyvät kuntosalilaitteet ovat myös oikeasti parempia kuin kompromissivälineet
Kotisalikeskustelu muuttuu joskus kummalliseksi fitness-puritanismiksi.
”Et tarvitse laitteita. Tanko ja levypainot riittävät kaikkeen.”
Teknisesti melkein.
Käytännössä hyvin suunnitellut kuntosalilaitteet ovat yksi modernin voimaharjoittelun suurista ylellisyyksistä.
Hyvä jalkaprässi mahdollistaa erittäin raskaan jalkaharjoittelun ilman, että selkä, tasapaino tai tekniikka rajoittavat liikettä.
Hack-kyykky mahdollistaa reisien kuormittamisen eri tavalla kuin vapaa takakyykky.
Rintatuettu soutulaite poistaa alaselän väsymisen soutuliikkeestä.
Hyvä ristikkäistalja mahdollistaa kymmeniä liikkeitä, joissa vastuksen suuntaa voidaan säätää tarkasti.
Reiden ojennus- ja koukistuslaitteilla lihasta voidaan kuormittaa tavalla, jota vapailla painoilla on hankala kopioida.
Dean Turner on nostanut omassa sisällössään toistuvasti esiin juuri laadukkaiden laitteiden hyötyjä ja vaihtoehtoja tilanteisiin, joissa tiettyä hyvää laitetta ei ole käytettävissä.
Kotona nämä vaihtoehdot loppuvat nopeasti kesken.
Oikeasti hyvä kotikuntosali ei ole halpa
Kotikuntosalia perustellaan usein myös taloudella.
”Maksan kerran välineistä ja sen jälkeen treenaan ilmaiseksi.”
Periaatteessa kyllä.
Mutta tässä kannattaa määritellä, mitä sanalla kuntosali tarkoitetaan.
Perushyvä kotitreeni onnistuu melko vähällä:
levytanko, levypainoja, kyykkyteline, penkki ja ehkä säädettävät käsipainot.
Sillä pääsee erittäin pitkälle.
Mutta jos kotisalilta haluaa kaupallisen kuntosalin kaltaisen laitevalikoiman, kustannukset lähtevät nopeasti nousuun.
Suomessa myytävä kaupalliseen käyttöön tarkoitettu jalkaprässi maksaa mallista riippuen esimerkiksi noin 2 000–4 500 euroa. Ammattitason rintaprässin hinta voi olla yli 2 000 euroa, ja laadukkaat taljalaitteet liikkuvat helposti noin 3 000–5 000 eurossa.
Yksi kunnollinen jalkaprässi voi siis maksaa enemmän kuin useiden vuosien kuntosalijäsenyys.
Eikä siinä ole vielä yhtäkään käsipainoa.
Kotisalin todellinen hinta sisältää myös neliöt
Tämä unohtuu etenkin suomalaisessa keskustelussa.
Laite ei tarvitse vain rahaa.
Se tarvitsee tilaa.
Kaupalliseen käyttöön tarkoitettu 45 asteen jalkaprässi voi olla yli 2,6 metriä pitkä ja 1,5 metriä leveä. Pelkästään laitteen lattiajälki vie siis useita neliömetrejä – ja ympärille tarvitaan vielä tilaa liikkumiseen.
Lisätään:
kyykkyräkki,
penkki,
talja,
käsipainoteline,
levypainot,
mahdollinen hack-kyykky,
cardiolaite,
säilytystila.
Kohta autotalliin ei enää mahdu autoa.
Jos asuu omakotitalossa ja tilaa on valmiiksi, tämä ei välttämättä haittaa lainkaan.
Kerrostalokaksiossa yhtälö muuttuu hieman haastavammaksi.
Naapuri saattaa myös suhtautua 200 kilon maastavedon pudottamiseen olohuoneessa yllättävän vanhanaikaisesti.
Suomessa salijäsenyys on usein varsin edullinen palvelu
Amerikkalainen kotisalikeskustelu ei myöskään siirry sellaisenaan Suomeen.
Rovaniemellä kilpailu kuntokeskusasiakkaista on varsin kovaa.
EasyFitin yhden toimipisteen perusjäsenyys maksaa tällä hetkellä 36,90 euroa kuukaudessa. Santa’s Gymin 12 kuukauden kortti maksaa 450 euroa eli keskimäärin 37,50 euroa kuukaudessa. Fressin Rovaniemen jäsenyyksissä hinnat alkavat tällä hetkellä noin 39,90 eurosta kuukaudessa, ja LadyLinen joustavat jäsenyydet ovat palvelusisällöstä riippuen noin 55 euron tasolla.
Hinnat ja tarjoukset tietenkin muuttuvat, eikä kaikkien salien palvelusisältö ole sama.
Mittakaava on silti hyvä pitää mielessä.
Noin 40 euroa kuukaudessa tarkoittaa 480 euroa vuodessa.
Sillä saa käyttöön tilan, jonka rakentamiseen on saatettu käyttää satojatuhansia euroja, sekä suuren määrän laitteita, vapaita painoja ja harjoittelutilaa.
Jos salilla käy kolme kertaa viikossa, käyntihinnaksi jää noin kolme euroa.
Yhden kaupallisen jalkaprässin ostohinnalla tällaisella salilla harjoittelee helposti vuosia.
Ja Rovaniemi ei ole Manhattan
Toinen kansainvälisissä keskusteluissa jatkuvasti esiin nouseva salijäsenyyden ongelma on ruuhka.
Tämä on täysin todellinen ongelma joissakin suurkaupungeissa.
Jos jokaista laitetta joutuu odottamaan ja salin ruuhka-aika muistuttaa Tokion metroa, kotikuntosalin vetovoima kasvaa huomattavasti.
Suomalaisessa kaupungissa tilanne on usein toisenlainen.
Rovaniemelläkin toki löytyy kellonaikoja, jolloin saleilla on enemmän käyttäjiä. Maanantai-ilta tammikuun alussa ei ehkä ole paras hetki etsiä täydellistä yksinäisyyttä penkkipunnerruksesta.
Mutta kilpailu asiakkaista, pitkät aukioloajat ja useat kuntosalivaihtoehdot mahdollistavat yleensä sen, että treenaaja voi valita sekä salinsa että harjoitusaikansa melko vapaasti.
Esimerkiksi EasyFit kertoo Rovaniemen toimipisteessään olevan 800 neliömetrin kuntosalin, yli 60 harjoituslaitetta sekä erillisen yli 300 neliömetrin toiminnallisen harjoittelun alueen.
Tällaista tilaa on vaikea rakentaa autotalliin.
Salijäsenyydessä maksat myös valinnanvapaudesta
Harjoittelu muuttuu ajan myötä.
Tänään ohjelmassa voi olla takakyykkyä ja penkkipunnerrusta.
Puolen vuoden päästä polvi ärtyy takakyykyssä ja hack-kyykky toimii paljon paremmin.
Myöhemmin halutaan painottaa takareisiä.
Sitten huomataan, että tietty rintaprässi tuntuu olkapäässä huomattavasti paremmalta kuin levytanko.
Hyvin varustetulla kaupallisella salilla ohjelmaa voidaan muuttaa ilman uutta hankintaa.
Kotisalilla jokainen uusi vaihtoehto voi tarkoittaa:
uutta laitetta,
uutta tilausta,
uutta toimitusmaksua,
uutta lattiatilaa
ja mahdollisesti hyvin kiinnostavaa keskustelua puolison kanssa siitä, miksi olohuoneeseen tarvitaan reidenkoukistuslaite.
Kuntosalijäsenyyden suuri arvo on se, ettei kaikkea tarvitse omistaa.
Entä jos vihaa ihmisiä?
Silloin kotisali alkaa jälleen kuulostaa paremmalta.
Eikä tässä ole mitään väärää.
Jotkut todella harjoittelevat paremmin yksin.
He tietävät ohjelmansa.
Heillä on korkea sisäinen motivaatio.
He eivät tarvitse saliympäristöä päästäkseen harjoittelutilaan.
He treenaavat samalla tavalla riippumatta siitä, onko ympärillä 40 ihmistä vai ei ketään.
Tällaiselle henkilölle hyvä kotisali voi olla vuosikymmenen paras investointi.
Samoin haja-asutusalueella asuvalle.
Keskusteluun osallistunut yhdysvaltalainen kotitreenaaja huomautti, että hänen lähin kuntosalinsa oli 30 minuutin päässä. Tällöin yksittäinen treeni tarkoittaisi jo tunnin ajamista.
Sellaisessa tilanteessa argumentti muuttuu olennaisesti.
Kotitreeni on loistava lisä, vaikka päätreenit tekisi salilla
Keskustelu rakentuu helposti liian mustavalkoiseksi.
KOTISALI vastaan KAUPALLINEN SALI.
Todellisuudessa erittäin toimiva ratkaisu on käyttää molempia.
Raskaat jalkatreenit ja monipuoliset lihaskasvuharjoitukset tehdään kuntosalilla.
Kotona pidetään leuanvetotanko, pari käsipainoa, vastuskuminauhat tai kahvakuula.
Silloin kotona voidaan tehdä lyhyitä täydentäviä harjoituksia silloin, kun salille lähtemiseen ei ole aikaa.
20 minuutin hartia- ja käsitreeni kotona on huomattavasti parempi kuin väliin jäänyt treeni.
Samalla pääohjelman ei tarvitse mukautua kotisalilaitteiston rajoituksiin.
Tämä yhdistelmä ottaa molemmista vaihtoehdoista parhaat puolet.
Salijäsenyyden suurin hyöty ei ehkä olekaan laitteisto
Voimme lopulta ostaa melkein kaikki samat välineet kotiin.
Jos rahaa ja tilaa on riittävästi, kotiin voidaan rakentaa suorastaan loistava kuntosali.
Mutta kaupallisen kuntosalin tärkeintä ominaisuutta on vaikeampi ostaa.
Se on paikka, jonka ainoa tehtävä on harjoittelu.
Työpaikalla tehdään töitä.
Makuuhuoneessa nukutaan.
Ravintolassa syödään.
Kuntosalilla treenataan.
Ympäristö antaa aivoille yksinkertaisen vihjeen siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Siksi salille meneminen voi toimia myös silloin, kun motivaatio ei ole erityisen korkea.
Treeni ei vaadi joka kerta uutta neuvottelua itsensä kanssa.
Se treenimuoto voittaa, jota oikeasti teet
Tämä on lopulta koko väittelyn tärkein kohta.
Täydellinen kotikuntosali, jolla ei harjoitella, on huonompi kuin keskinkertainen kuntosali, jolla käydään kolmesti viikossa.
Samoin salijäsenyys, jota ei koskaan käytetä, häviää kahdelle käsipainolle, joilla harjoitellaan johdonmukaisesti kotona.
Lihas ei tiedä, onko laitteessa kuntosalin logo.
Harjoittelun tuloksen kannalta ratkaisevia ovat riittävä kuormitus, progressio, harjoitusmäärä ja pitkäjänteisyys.
Mutta ihmiset eivät ole vain lihaksia.
Meillä on tapoja, ympäristöjä, häiriötekijöitä ja tekosyitä.
Siksi harjoittelupaikalla on väliä.
Useimmille suosittelemme edelleen salijäsenyyttä
Jos henkilö tietää harjoittelevansa kotona johdonmukaisesti, kotikuntosalia ei tarvitse ryhtyä purkamaan tämän artikkelin vuoksi.
Pidä se.
Olet ratkaissut ongelman.
Mutta jos vasta suunnittelet kotikuntosalia siksi, että kuvittelet sen automaattisesti tekevän harjoittelusta helpompaa, kannattaa pysähtyä hetkeksi.
Oletko aikaisemmin tehnyt kotitreenejä säännöllisesti?
Vai keräävätkö vastuskuminauhat pölyä kaapissa?
Oletko ihminen, joka tarvitsee ympäristönvaihdoksen päästäkseen treenimoodiin?
Haluatko harjoitella monipuolisilla laitteilla?
Onko kaupallinen kuntosali vain muutaman minuutin matkan päässä?
Rovaniemellä etenkin viimeinen kysymys painaa vaakaa huomattavasti.
Kun kuntosalijäsenyyksiä saa noin 40–50 eurolla kuukaudessa ja tarjolla on useita keskenään kilpailevia saleja, kotikuntosalista on vaikeampi tehdä puhtaasti taloudellista argumenttia.
Laadukas kaupallinen kuntosalilaite voi yksin maksaa tuhansia euroja.
Salilla samalla kuukausimaksulla saa käyttää niitä kaikkia.
Ja kaikkein tärkeimpänä:
kun olet tullut salille asti, olet hyvin todennäköisesti tullut myös treenaamaan.
Kotikuntosalin matka voi olla lyhyempi.
Joskus juuri siksi sinne on yllättävän vaikea päästä.